Liikearkistopäivät marraskuussa Mikkelissä

Liikearkistoyhdistys järjesti Suomen XVIII Liikearkistopäivät Mikkelissä 20.-21.11.2024. Tapahtuma kokosi Sodan ja rauhan keskus Muistiin viitisenkymmentä alan asiantuntijaa.

Tapahtuma käynnistyi esipäivän ohjelmalla tiistaina 19.11., jolloin osallistujat pääsivät tutustumaan sekä Kansallisarkiston keskusarkistoon ja massadigitointiin että Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon Elkaan.

Varsinaisten Liikearkistopäivien molempien päivien puhujakattaus oli monipuolinen ja mielenkiintoinen. Aiheina olivat muun muassa tekoäly, arkistojen tulevaisuus, dokumenttienhallinnan alustat, Memory Campus, Memoriaali-järjestelmä, digitoinnin koulutukset ja osaamisverkosto, digiarkistoinnin haasteet ja ratkaisut sekä yritysesittelyt.

Nostoina poimimme tähän artikkeliin historiantutkija Sakari Siltalan puheenvuoron Ahlströmistä sekä Jaana Pinnickin puheenvuoron digitaalisesta kestävyydestä.

Keskiviikkopäivän avasi historiantutkija Sakari Siltala puheenvuorollaan ”Korkea peli – Teollisuustitaani Walther Ahlströmin elämä arkistojen valossa”. Siltala on tutkinut yrityksiä, taloutta ja yhteiskunnallisia valtasuhteita sekä kirjoittanut useita teoksia mm. metsäteollisuudesta ja osuustoiminnasta. Hänen viimeisin teoksensa Korkea peli (2023) voitti Vuoden historiateos -palkinnon ja oli Kanava-palkintoehdokkaana sekä Vuoden tiedekirja- finalistina.

Siltalan mukaansatempaava puheenvuoro kiidätti tapahtuman osallistujat 1800-1900 –lukujen taitteeseen teollisuustitaani Walther Ahlströmin elämään ja A. Ahlström Osakeyhtiön arkistoihin ja historiaan 1900-luvun alkupuolella. Walther Ahlströmiä on tituleerattu muun muassa Varkauden ruhtinaaksi. Varkauden pääkonttorilla on myös sijainnut Suomen ensimmäinen ja ainoa roomalainen kylpylä. Elämäkerran nimi kumpusi siitä, että yhtiö otti huomattavia lainoja laajetessaan (45 miljoonaa) ja panosti I maailmansodan aikana sahatavaran tuotantoon ilman, että mitään myytiin ulos. Yksi tulitikku olisi siis voinut tuhota kaiken. Inflaation takia lainoista maksettiin lopulta takaisin vain 9 miljoonaa ja puutavaran kysyntä ampaisi sodan jälkeen kasvuun jälleenrakennuksen myötä. Korkeiden panosten peli siis kannatti. Ahlströmillä oli kuitenkin vakavia terveysongelmia, ja se lopulta koituikin hänen kohtalokseen.

Vahvaa kansainvälistä näkökulmaa Liikearkistopäiville toi Jaana Pinnick puheenvuorossaan: ”From rare earth elements to drawers of doom: The carbon footprint of digital pollution”. Jaana Pinnick on työskennellyt British Geological Survey:ssa (BGS) vuodesta 2004, jossa hän toimii parhaillaan Data and Information Governance Managerina. Hän on ollut Information and Records Management Societyn (IRMS) johtoryhmän jäsen vuodesta 2018, ja hänet nimitettiin IRMS:n puheenjohtajaksi vuonna 2023. Jaana on työskennellyt myös muissa ammatillisissa järjestöissä, kuten Research Data Alliance (RDA), European Open Science Cloud (EOSC) ja Digital Preservation Coalition (DPC).

Jaana kävi puheenvuorossaan läpi muun muassa sitä, miten suuria ympäristövaikutuksia datakeskukset ja suurteholaskenta maapallolle tuottavat. Esimerkiksi sähkönkulutus on moninkertaistunut. Kaikkia ympäristövaikutuksia ei vielä edes tunneta. Jaana kehottaakin ihmisiä miettimään tarkkaan, miten tietoa kerätään ja säilytetään. Dataa ei kannata hautoa hautomisen vuoksi. Jopa 65 % datasta on sellaista, jota ei koskaan käytetä. Toinen ympäristön kannalta olennainen näkökulma on tekoälykehitys. Esimerkiksi Googlen päästöjä tekoälyn yleistyminen on jo kasvattanut 48 %. Ratkaisevaa onkin se, mihin tarkoituksiin tekoälyä käytetään ja miten sillä voidaan vastavuoroisesti tukea jätteen määrän ja päästöjen vähentämistä.