Datakeskukset luomassa uutta kasvua ja osaamistarpeita 

Datateollisuuden mahdollisuudet ja vaikutukset esillä Mikkelissä 

Mikkelissä tehty pitkäjänteinen työ datakeskusinvestointien edistämiseksi näkyy nyt sekä konkreettisina investointihankkeina että kasvavana osaamistarpeena. Tätä kokonaisuutta avattiin 18.2.2026 Mikaelissa järjestetyssä datakeskustilaisuudessa, jossa oli mukana noin 200 osallistujaa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. 

Keskusteluissa korostuivat datakeskusinvestointien vaikutukset, ekosysteemien rakentuminen sekä koulutus- ja osaamistarpeet. Miksein invest in -johtaja Jussi Heinimö esitteli viisi julkistettua datakeskushanketta kaupungissa. Compute Nordicin perustaja ja toimitusjohtaja Harald Riise kertoi, että heidän datakeskuksensa ensimmäinen vaihe Mikkelissä valmistuu vuonna 2028 ja tuore tonttikauppa varmistaa laajentumisen sen jälkeenkin. Yritys näkee Mikkelin alueena, jossa on potentiaalia kasvattaa pitkäjänteisesti uutta datateollisuuden osaamista. 

Myös datakeskusten kestävyyteen kiinnitettiin huomiota. Finnish Data Center Associationin (FDCA) uusi toiminnanjohtaja Antti Poikola kertoi, että datakeskukset luovat ison mittakaavan kysyntää vihreälle sähköntuotannolle, mikä laajentaa energiakapasiteettia ja vauhdittaa siirtymää kohti vähähiilisyyttä. ESE:n toimitusjohtaja Janne Saarela puolestaan arvioi, että datakeskusten hukkalämpö voisi tulevaisuudessa kattaa jopa 50 % Mikkelin kaukolämpötarpeesta.  

Puhujien viesteistä välittyi yhteinen näkemys: Etelä-Savossa on nyt harvinainen mahdollisuus rakentaa datateollisuuden keskittymä, jossa infrastruktuuri, osaaminen ja palveluinnovaatioiden kehitys tukevat toisiaan. Erityisesti esiin on syytä nostaa tarve pitkäjänteiselle panostukselle osaamiseen ja koulutukseen, jotta investointien tuoma kasvu voidaan realisoida täysimääräisesti. 

Datakeskukset vahvistavat huoltovarmuutta ja avaavat ovia uudenlaisille palveluille 

Datakeskukset tuovat alueelle aivan uuden tason huoltovarmuutta, sillä digitaalinen infrastruktuuri on yhtä kriittinen kuin tie- tai energiaverkot. Toisaalta datakeskusten rakentuessa on huomioitava niiden kestävyys, mihin Euroopassa onkin selkeitä mittareita. Datakeskukset ovat herättäneet myös turvallisuuspoliittisia huolia johtuen riippuvuuksista ulkomaisista sijoittajista ja asiakkuuksista. Datakeskusinvestoinnit luovat kuitenkin yrityksille konkreettisen siteen alueellemme ja ne voidaan siten nähdä myös positiivisena kehityskulkuna digitaalisen suvereniteetin varmistamisessa. 

Datateollisuuden työvoimavaikutukset ovat merkittäviä. Tämä tiedetään jo muualla Suomessa toteutuneiden datakeskusten (mm. Kajaanin datakeskusekosysteemi, Haminan datakeskukset) myötä. Rakennusvaiheessa syntyy satoja työpaikkoja eri toimialoille, ja tuotantovaiheessa datakeskusten myötä syntyy tehtäviä datakeskusten omiin tiimeihin. Merkittävämpi työllisyysvaikutus on kuitenkin datakeskusten operaattoreita ja käyttäjiä tukevissa palveluissa aina kunnossapidosta energiaratkaisuihin ja IT-alalle. 

Suurimmat elinvoiman kasvun mahdollisuudet löytyvätkin muualta kuin datakeskuksen seinien sisältä. Datakeskusten ympärille rakentuu ajan mittaan datavetoisia palveluita, liiketoimintamalleja ja yritystoimintaa. Meidän kannattaa kehittää alueellamme korkeamman jalostusarvon palvelutoimintaa, jotta hyöty datakeskusekosysteemistä jäisi Suomeen.

Memory Campus alustana dataosaamisen kehittämiselle ja datavetoisten palveluiden innovoinnille  

Memory Campus -klusterin strategiassa luotettava data ja kestävä digivihreä ovat toiminnan peruskiviä. Memory Campus tukee datateollisuuden kehitystä mahdollistamalla datan jalostuksen ja kytkemällä toimialan toimijoita yhteen.  

Klusterin roolina on mm. datan hyödyntämisen osaamisen vahvistaminen sekä yhteisten TKI-hankkeiden rakentaminen. Memory Labin moderni laskentaympäristö ja data-alusta tarjoaa yrityksille ja tutkimukselle mahdollisuuksia kokeilla, testata ja kehittää datapalveluja, tekoälyratkaisuja ja turvallisen datankäsittelyn menetelmiä.  

Datateollisuuden kasvuun on Etelä-Savossa valmistauduttu nostamalla esiin yksi kriittinen tekijä: osaavan työvoiman ja oikeanlaisen koulutustarjonnan varmistaminen. Tätä tavoitetta edistää maaliskuun alussa Xamkissa käynnistyvä esiselvityshanke DATE – Datateollisuuden osaamistarpeet Etelä-Savossa.  

Hankkeessa tullaan kartoittamaan datateollisuuden osaamis- ja osaajatarpeita sekä niihin vastaavaa koulutustarjontaa alueella, sekä laatimaan suositukset koulutuksen kehittämiseen ja toimijoiden yhteistyön edistämiseen. Hanke tuo yhteen yritysten, koulutusorganisaatioiden, kaupunkien ja kehitysyhtiöiden näkemykset ja auttaa osaltaan varmistamaan, että datateollisuuden kasvu ei pysähdy osaajapulaan.  

Nouseva teollisuudenala tarvitsee myös tutkimusta ja kehitystyötä, jotta sen ympärille voi syntyä korkeamman lisäarvon liiketoimintaa. Datakeskusekosysteemin mahdollistajien selvitys on meneillään myös naapurimaakunnassa Kymenlaaksossa. Lue lisää MATCH – Datakeskusten sijoittumiskriteerit ja toimialan mahdollisuudet Kymenlaaksossa –hankkeesta verkkosivuiltamme: https://www.xamk.fi/hanke/match/  

Datavetoisen kasvun seuraava vaihe alkaa nyt 

Alueelle sijoittuvat datakeskukset tarjoavat alustan, jonka päälle voidaan rakentaa uuden sukupolven palveluja ja innovaatioita. Datakeskustoimijoiden tarpeet, digitaalisen infrastruktuurin kehitys ja osaavan työvoiman saatavuus luovat yhdessä perustan uudelle teolliselle murrokselle Mikkelissä. Itäisellä Suomella on kaikki edellytykset nousta datavetoisen talouden edelläkävijäksi.

DATE – Datateollisuuden osaamistarpeet Etelä-Savossa –hankkeeseen on haettu osarahoitusta Euroopan unionilta ja rahoituksen välittää Itäisen Suomen Elinvoimakeskus.

MATCH – Datakeskusten sijoittumiskriteerit ja toimialan mahdollisuudet Kymenlaaksossa –hanke on Euroopan unionin osarahoittaman. Rahoituksen on myöntänyt Kymenlaakson maakuntaliitto.