Kymmenvuotias Digitalia: Tutkimuskeskuksen lähtökohdat ja tulevaisuudensuunnat

Tutkimuskeskus Digitalian kymmenvuotisjuhlavuoden artikkelisarjan viimeisessä osassa perehdytään Digitalian perustamisen lähtökohtiin, sen nykytilaan ja tulevaisuuden suuntiin. Haastattelussa ovat tutkimusjohtaja Noora Talsi sekä tutkimusyksikön johtaja Stina Westman Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Tutkimusjohtaja Noora Talsi johtaa yhtä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vahvuusalaa eli digitaalista taloutta. Koulutukseltaan Talsi on yhteiskuntatieteiden tohtori ja tehnyt väitöskirjansa tiedon ja teknologian tutkimuksen alalle. Ennen työuraa Xamkilla, Talsi työskenteli kymmenen vuoden ajan Itä-Suomen yliopistolla erilaisissa tutkimusprojekteissa.

Vuonna 2014 Talsi aloitti työskentelyn Mikkelin ammattikorkeakoulussa tutkimusjohtajana sähköisen arkistoinnin ja digitoinnin painoalalla. Digitaalisen talouden vahvuusala perustettiin 2017 ja Talsista tuli sen johtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk). Vahvuusalan alle sijoittuu nykyään kolme tutkimusyksikköä, jotka ovat Luovan talouden tutkimusyksikkö, Kyberturvallisuuden ja peliteknologioiden tutkimusyksikkö ja Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus Digitalia.

“Ajattelen, että työni digitaalisen talouden osalta on TKI-toiminnan strategista johtamista, eli sen pohtimista missä olemme nyt ja mihin haluamme mennä”, Talsi kertoo.

Tutkimuskeskus Digitalian toiminnasta vastaa tutkimusyksikön johtaja Stina Westman. Taustaltaan Westman on tiedonhallinnan tutkija, ja hän on tehnyt tutkimustaan mm. kuva-arkistoissa. Westman on työskennellyt korkeakoulukentällä myös kehittämis- ja hallintopuolella sekä kansallisissa palveluissa. Digitaliassa hän aloitti keväällä 2022, kun yksikölle haettiin johtajaa Xamkissa. Työhön kuuluu Digitalian yksikön työn johtaminen, Digitalian toisen tutkimusryhmän (digitaalisen tiedonhallinta ja arkistointi) vetäminen sekä tiedonhallinnan klusteri Memory Campuksen koordinaatio.

“Toimin suorana esihenkilönä osalle Digitalian porukasta ja johdan sitä yhteistyötä, jota on tutkimusryhmissä, niiden välillä, Kansalliskirjaston kanssa sekä Memory Campuksessa”, Westman kertoo.

Digitalia perustamisesta tähän päivään

Tutkimuskeskus Digitalian perustamisen taustalla on merkittävästi vaikuttanut Mikkelin historia arkistokaupunkina sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun pitkä perinne sähköisen arkistoinnin saralla. Tutkimuskeskus perustettiin vuonna 2015 Kansalliskirjaston, Helsingin yliopiston sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tutkimuskeskus syntyi halusta tehdä yhteistyötä digitaalisen tiedonhallinnan osaamisen syventämiseksi. Tällöin tutkimuskeskukselle määritellyt tutkimusalueet olivat datasta tiedoksi ja tieto käyttöön sekä digitaalisen säilyttämisen menetelmät ja välineet.

“Nämä teemat mitkä silloin määriteltiin, ovat edelleen todella relevantteja. Eli minusta olemme edelleen hyvin vahvasti siinä tutkimuskeskuksessa, mikä aikanaan perustettiin”, Talsi sanoo.

Digitalian kymmenen toimintavuoden aikana on toteutettu monipuolista kehittämistoimintaa sekä tutkimushankkeiden että osaamisen kehittämisen hankkeiden muodossa. Tutkimuksen ja kehittämisen alalla työ ei ole koskaan valmista, mutta Digitalian tarinaan on mahtunut useita onnistumisia.

”Koen todella vaikuttavana, että Digitaliassa kehitettyjä ratkaisuja näkee käytössä suomalaisilla viranomaisilla ja yrityksillä. Sellaiset työkalut, joilla voidaan automaattisesti käsitellä tietoa, tekstiä ja asiakirjoja saavuttavat tuottavuus-, ja laatuloikkia, kun niitä voidaan hyödyntää esim. kaikkia meitä suomalaisia koskevien valtavien tietomassojen käsittelyssä”, Westman sanoo.

Digitalian toiminnan vaikuttavuudesta kertoo myös se, että tutkimuskeskuksesta muodostettiin oma tutkimusyksikkönsä Xamkiin vuonna 2022. Talsi kokee, että muutoksen jälkeen toiminnassa alkoi uusi vaihe, joka on avannut uusia mahdollisuuksia ja kasvua.

Tulevaisuuden näkymiä Digitalialle ja digitaalisen tiedonhallintaan

Digitaliassa toimii nykyään kaksi tutkimusryhmään: digitaalisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin tutkimusryhmä, sekä vuonna 2025 yksikköön liittynyt digitaalisen liiketoiminnan tutkimusryhmä, jota vetää tutkimusryhmäpäällikkö Helena Merikoski. Yhdistämällä liiketoiminnan kehittämisosaamisen tiedonhallinnan osaamiseen, vahvistamme Digitaliaa datavetoisen liiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistoimijana.

Tutkimuskeskusta, kuten koko digitaalisen tiedonhallinnan alaa, on viime aikoina muovannut teknologian nopea kehittyminen. Talsi kokee, että verrattuna moniin muihin digitalisaation teemoihin erityisesti tekoäly on kehittynyt poikkeuksellisen nopeasti. Tekoäly on tuonut tutkimussisältöjä myös Digitalian toimintaan.

”Meillä ei ole vaihtoehtoa olla lähtemättä siihen suuntaan ja olla hyödyntämättä tekoälyä” Talsi toteaa.

Tekoälyn kehitykseen kytkeytyy myös toinen ajankohtainen aihe, eli tiedon rooli kokonaisturvallisuudessa. Väärä ja vääristelty tieto, esimerkiksi tekoälyllä luodut valheelliset dokumentit, luovat tiedon luotettavuudelle uusia vaatimuksia. Luotettavaa tietoa kuitenkin tarvitaan ylläpitämään toimivaa yhteiskuntaa sekä suojaamaan sitä myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi pandemian tai sotatilanteen aikanakin tiedon tulee olla käytettävissä.

”Tekoälykehitys on tuonut näkyvämmäksi luotettavan tiedon arvon”, Talsi toteaa.

Vuoden 2026 alusta Digitaliassa käynnistyykin Tiedon huoltovarmuudella turvatumpi tulevaisuus -hanke, jonka tavoitteena on tarjota yrityksille ja arkistoille ratkaisuja digitaalisen tiedon luotettavuuden, säilyvyyden ja saatavuuden varmistamiseksi myös häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Kun Digitalian toimintaa katsotaan seuraavan kymmenen vuoden päähän, Talsi kokee, että olennaista on tehdä viisaita valintoja. Digitalia tulee aina olemaan kehityksessä mukana, mutta toimintaa on myös fokusoitava. Tälläkin hetkellä tiedonhallinnan ja teknologian alalla tapahtuu paljon, eikä kaikessa ole mahdollista olla mukana.

” Digitalian kuuluu tehdä uutta, luovaa, tutkivaa ja riskiäkin ottavaa toimintaa. Kaikki ideat eivät kanna, mutta on tärkeää uskaltaa ajatella kuplan ulkopuolelta ja perustaa kehitys tutkittuun ja koeteltuun tietoon”, Westman tiivistää.