”Historiallisessa aineistossa on valtavasti potentiaalia” – Haastattelussa digitaalisten ihmistieteiden professori Mikko Tolonen

Digitalian 10-vuotisjuhlavuoden artikkelisarjan loppupuolella syvennymme tutkimuskeskuksen perustamisen vaiheisiin. Yksi Digitalian perustamisessa mukana olleista henkilöistä on Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden professori sekä digitaalisten ihmistieteiden keskus Heldigin johtaja Mikko Tolonen.

Mikko Tolonen on koulutukseltaan historioitsija ja kertoo olleensa aktiivinen arkistojen käyttäjä jo yliopiston perusopinnoista alkaen. Väitöskirjan jälkeen Tolonen kiinnostui digitaalisesta tutkimuksesta. Hän alkoi pohtia tutkimuksen digitalisoitumiseen liittyviä kysymyksiä, kuten miksi tehdä asioita edelleen käsin, kun olisi mahdollista automatisoida? Kysymykset olivat uran kannalta käänteentekeviä, ja johdattivat Tolosen digitaalisten ihmistieteiden pariin.

Uransa alkuvaiheista asti Toloselle keskeistä on ollut aineistojen saavutettavuus ja tutkimuskäyttöön saaminen. Vaikka aineistojen digitalisoituminen on tapahtunut nopeasti, datan saanti on edelleen tutkijan työn isoin haaste ja sitä jarruttava tekijä. Suurin osa aineistoista ei ole tutkijoiden käytettävissä.

”Muutosvastarintaa on tutkimuksessa välillä paljonkin, mutta nyt ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että jos emme toimi laajoja aineistomassoja käyttäen, tutkimus tulee aina vaikeammaksi ja vaikeammaksi”.

Tärkeänä esimerkkinä aineistojen digitalisoitumisesta Tolonen mainitsee Kansallisarkiston toteuttaman massadigitoinnin. ”Muistiarkistojen yhteistyö on keskeisintä. Näen, että siinä ollaan vielä vahvasti rakentamisvaiheessa”, Tolonen sanoo.

Tutkimuskeskus Digitalian synty ja yhteistyön rakentaminen

Tolonen on ollut käynnistämässä tutkimuskeskus Digitalian toimintaa ollessaan mukana Digitalia-hankkeessa vuosina 2015-2017. ”Jokainen tulee omasta taustastaan, mutta koen että minun tehtävänäni oli tutkimukseen liittyvän yhteistyön rakentaminen ja verkostojen ylläpitäminen”, Tolonen kuvaa.

Tolosen mukaan Digitalian alkutaipaleen yksi merkittävimpiä saavutuksia oli Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen avaaminen tutkimuskäyttöön. Kyseessä on kansainväliselläkin tasolla menestystarina. Tolonen kertoo, että kansainväliset kumppanit ovat noteeranneet suomalaisten muistiorganisaatioiden hyvän yhteistyön.

”Jos menee keskustelemaan kansainvälisten kumppanien kanssa, niin Kansalliskirjasto tunnetaan siitä, että digitaaliset aineistot on avattu ja annettu tutkijoiden käyttöön”.

Tolonen kokee, että tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen edellyttää kuitenkin vielä paljon töitä niin Suomessa kuin koko Euroopan tasolla, ja laajempaa tutkimusalan muutosta. Humanististen tieteiden alalla on ollut tapana, että ihmiset toimivat enemmän yksin yhteistyön sijaan. Tutkimusryhmiä, jotka käyttäisivät digitoituja kulttuuriperintöaineistoja ryhmänä, on edelleen vähän.

Tiedonhallinnan tulevaisuus ja tekoäly osana historioitsijan työtä

Tolonen kokee, että tekoäly tulee tarjoamaan mahdollisuuksia muistiorganisaatioille ja tutkimustyölle. Tärkeää on kuitenkin olla kärsivällinen, ja samalla osata ottaa vastaan tekoälyn tarjoama hyöty.

 ”Kun toimitaan historiallisen aineiston kanssa, siinä on valtavasti potentiaalia.”

Tolonen kertoo esimerkin kielimallista, joka voisi olla koulutettu historiallisia aineistoja käyttäen. Tällöin kielimalli pystyisi ajattelemaan sekä keskustelemaan samalla tavalla, kuin henkilö aineistojen ajalta. Historioitsijan olisi mahdollista käydä keskustelua kielimallin kanssa, ja tätä olisi mahdollista hyödyntää myös osana opetusta.

”Tekoäly muuttaa maailmaa ja siinä on oikeita mahdollisuuksia, miten erilaiset tutkimusalat uudistuvat”, Tolonen sanoo.

ETKOT-Etelä-Savon koulutettu tekoäly Memory Labissa -hankkeessa on kehitetty AIkamatka Etelä-Savoon-verkkosivusto, joka toimii virtuaalisena näyteikkunana mm. Kansalliskirjaston ja ELKA:n aineistoihin. Osana sivustoa toimii interaktiivinen keskustelubotti, joka mahdollistaa aineistoon tutustumisen uudella tavalla. Keskustelubotille voi esittää kysymyksiä, joihin se hakee tietoa aineistoon pohjautuen. Aikamatka Etelä-Savoon julkaistaan 31.12.2025 mennessä Memory Lab -verkkosivustolla.

ETKOT-hanke toteutetaan Xamkin, Kansalliskirjaston ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (ELKA) yhteishankkeena. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Kansikuva: Maarit Kytöharju